Brexit ja verkkokauppa: millaisia vaikutuksia voidaan odottaa?

Hankalat Brexit-neuvottelut

Alkuvuodesta 2019 tilanne Brexitin suhteen oli se, että Britanniaa tyydyttävää erosopimusta EU:n kanssa ei ollut saatu aikaan ja sopimuksesta pyrittiin neuvottelemaan, vaikka EU ei ollut siihen halukas. Pelkona oli se, että ilman erosopimusta Iso-Britanniasta olisi tullut 30.3.2019 EU:n ulkopuolinen maa ilman erityisjärjestelyjä. Iso-Britannian tarkoituksena oli päästä EU:n kanssa sopimukseen ja aloittaa siirtymäaika vuoden 2020 loppuun saakka, ja tänä aikana Iso-Britannia kuuluisi EU:n sisämarkkinoille ja tulliunioniin entiseen tapaan.

Huhtikuussa 2019 Brexit ei ole juurikaan edennyt, mutta tilanne on muuttunut: vaikka Brexitiä on valmisteltu lähes kolme vuotta, niin Iso-Britannia ja EU eivät vain ole päässeet sopimukseen asiasta. Nyt Iso-Britannia on saanut EU:lta jo kaksi lykkäystä ja kaikki alkavat olla kyllästyneitä siihen, ettei prosessia saada päätökseen. Tilanne aiheuttaa epävakautta sekä Iso-Britannian talouteen että politiikkaan. Brittiläisten mielipiteet jakautuvat vahvasti myös kysymyksessä, pitäisikö Brexitistä järjestää uusi kansanäänestys - tästäkin on keskusteltu kevään aikana vilkkaasti.

Tällä hetkellä on sovittu, että Iso-Britannian EU-ero astuu voimaan viimeistään 31. lokakuuta ja sen myötä Iso-Britannia ei enää kuulu EU:n sisämarkkina-alueeseen. Tämä tarkoittaa, että Briteistä tuotavista tuotteista on tehtävä tullausilmoitus ja maksettava arvonlisävero tullauksen yhteydessä. Mahdollista on tietenkin, että EU ja Iso-Britannia sopivat vapaakauppasopimuksesta, jolloin Iso-Britanniassa kotimaisista materiaaleista valmistetut ja sieltä tuotavat tuotteet voisivat olla tullittomia, jos niiden mukana toimitetaan alkuperäilmoitus. Iso-Britannia on ilmoittanut haluavansa neuvotella EU:n kanssa vapaakauppa- tai kumppanuussopimuksen. Ongelmana on, että britit haluavat osan sisämarkkinoiden hyödyistä ilman siihen liittyviä velvoitteita; EU:n sisämarkkinoiden neljästä vapaudesta (tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus) Iso-Britannia haluaa rajoittaa ihmisten vapaata liikkuvuutta.

Iso-Britannian ja EU:n välinen verkkokauppa vaikeutuu 

Iso-Britannia on ollut iso tekijä Euroopan verkkokaupassa ja sen osuus EU:n verkkokaupasta onkin jopa kolmannes. Brittiläisten verkkokauppojen myynti EU:n alueelle vaikeutuu, koska brittiläisten yritysten tulee rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi kaikissa niissä maissa, joihin se tekee myyntiä. Lisäksi yritysten on nimettävä näihin maihin veroedustajat. Brittiläisten tuotteiden tuonti Suomeen on kuitenkin ollut pientä, vain 0,25 % Iso-Britannian koko viennistä. Tämä on Suomen tuonnista noin kolme prosenttia. Suomen vienti Iso-Britanniaan taas on ollut noin 4,5 % kokonaisviennistä.

Suomalaisilta yrityksiltä ei Brexitin jälkeenkään peritä arvonlisäveroa Britannian vienneistä, mutta vienti-ilmoitus sekä sähköisen hallintoilmoituksen (electronic administrative document) täyttäminen vaaditaan. Iso-Britanniassa todella suuri osa kuluttajista – yli 80 prosenttia– ostaa verkosta tuotteita tai palveluita. Iso-Britannia onkin selkeästi Euroopan suurin verkkokauppamaa. Monen suomalaisen verkkokaupan myynnin Iso-Britanniaan ennustetaan laskevan merkittävästi tai ainakin alussa on odotettavissa jonkinlainen notkahdus myynnissä. Iso-Britannia on ollut monille suomalaisille verkkokaupoille tärkeä markkina, esimerkiksi tiettyjen tuotteiden verohelpotusten vuoksi. Joka tapauksessa EU:n ja Iso-Britannian väliseen kauppaan on odotettavissa siis lisää byrokratiaa ja kustannuksia.

Suomalaiset ostavat paljon brittiläisistä verkkokaupoista

Suomalaiset ostavat brittiläisistä verkkokaupoista toiseksi eniten heti Saksan jälkeen. Ilman vapaakauppasopimusta esimerkiksi verkkokauppaostosten tekeminen brittiläisistä verkkokaupoista tulee kuluttajan näkökulmasta olemaan vähän samanlaista kuin vaikkapa Kiinasta tai Yhdysvalloista. Vuoden 2020 loppuun saakka kuluttajan ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa alle 22 euron tilauksista ja alle 150 euron tilaukset voidaan toimittaa tullittomina. Jos nämä summat ylittyvät, niin kuluttaja joutuu joko tullaamaan verkko-ostoksensa itse tai se on tehtävä kuljetusyhtiön toimesta. Myös verojen maksaminen jää kuluttajalle. Kuinka moni tavallinen kuluttaja haluaa nähdä tämän vaivan sen eteen, että saa tilata tuotteita brittiläisestä verkkokaupasta? 

Sen lisäksi, että brittiläisistä verkkokaupoista tilaaminen voi aiheuttaa kuluttajalle lisää vaivaa, niin se tulee myös maksamaan enemmän. Vaikka punnan arvon lasku periaatteessa voisikin tarkoittaa edullisempia tuotteita, niin tullimaksujen tullessa mukaan kuvaan ennustetaan brittiläisten verkkokauppojen tuotteiden hintojen nousevan 2-15 % tuoteryhmästä riippuen. Erityisesti hintojen nousu voi vaikuttaa tiettyjen alojen myyntiin, joiden asiakkaat ovat hintatietoisia. Esimerkiksi muotialan asiakkaat reagoivat herkästi hintojen nousuun. 

Tulevaisuus on epävarma

Tässä vaiheessa, kun Brexit-neuvottelutkin ovat vielä pahasti umpikujassa eikä kauppasopimuksesta ole päästy sopimaan, on vaikea arvioida Brexitin lopullisia taloudellisia vaikutuksia. Useimmat lähteet kuitenkin ennustavat, että EU:n ja Iso-Britannian välisestä kaupasta ei ainakaan tule helpompaa tai edullisempaa Brexitin myötä. Monet suomalaiset verkkokauppiaat, joiden tukkurit ovat Iso-Britanniassa, ovatkin varautuneet etsimään uusia ostokanavia. Tähän tulee kuitenkin vaikuttamaan mahdollinen tuleva kauppasopimus ja se, miten Brexit lopulta tapahtuu – erosopimuksen kanssa vai ilman. Kaikki on tällä hetkellä vielä auki.