Miten korona on vaikuttanut ostokäyttäytymiseen?

Benny Öhman. Benny Öhman

Koko maailmaa mullistanut koronaviruspandemia on myös luonnollisesti muuttanut ostokäyttäytymistämme kevään aikana. Kun kivijalkakaupoissa käyminen, ostoskeskuksissa shoppaileminen ja jopa ruokaostosten tekeminen fyysisissä myymälöissä jäi koronan jalkoihin, on verkko-ostaminen saanut entistä enemmän huomiota. Mutta miten korona on vaikuttanut ostokäyttäytymiseemme verkossa?

Verkkokaupan suosiosta ja kasvusta kertovat uutisoinnit ovat tuskin jääneet kenenkään huomaamatta koronakevään aikana. Pakotetun digiloikan myötä kauppiaat, palveluntarjoajat ja ravintoloisijat ovat avanneet verkkokauppoja kiihtyvään tahtiin, jotta myyntiä saadaan ylläpidettyä poikkeusajan tuomien haasteiden myötä. Myös ruoan verkko-ostaminen on kevään aikana kasvattanut suosiotaan ruuhkaksi asti, ja suomalaiset ovat enenevissä määrin uskaltautuneet tilaamaan ruokaostoksensa verkkopalveluiden kautta ruokakaupassa vierailemisen sijaan. Jotta näitä koronan vaikutuksia voitaisiin havainnoida, olemme tutkineet verkkokaupan ostokäyttäytymisen muutosta läpi historiallisen kevään tutkimusyhtiö IRO Researchin toteuttaman kyselyn avulla.

Verkkokauppaostoksia tekee yhä useampi

Maaliskuussa toteutetun kyselyn mukaan reilu puolet eli 51 prosenttia oli ostanut tuotteita verkkokaupasta viimeisen kuukauden aikana. Prosenttiosuus on jatkanut kasvuaan kevään kuluessa ja kesäkuun alussa jo lähes kolme viidestä, 59 prosenttia, oli tehnyt verkko-ostoksia viimeisen kuukauden aikana. Verkossa asioivien shoppailijoiden prosentuaalinen kasvu onkin hyvin merkittävä, mikä viestii osaltaan verkko-ostamisen yhä kasvavasta suosiosta kuluttajien keskuudessa Suomessa.

Verkkokauppaostosten tekeminen on vahvistanut asemaansa erityisesti naisten keskuudessa, sillä kesäkuussa jo 62 prosenttia kyselyyn vastanneista naisista oli tehnyt ostoksia verkossa viimeisen kuukauden aikana. Miesten keskuudessa on ollut havaittavissa vastaavaa nettishoppailuinnon kehitystä, sillä nettiostosten tehneiden osuus kasvoi kesäkuussa jo 55 prosenttiin. Näin ollen tarkastelujakson aikana verkkokaupoissa asioivien kuukausittainen osuus on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä niin naisten kuin miestenkin osalta, mikä viestii nettishoppailun suosion kasvun olevan sukupuolesta riippumatonta.

Aktiivisimpia nettishoppailijoita ovat olleet 35-44-vuotiaat, joista kahden ensimmäisen kyselyn perusteella lähes kolme neljästä oli tehnyt verkko-ostoksia viimeisen kuukauden aikana. Viimeisimmissä mittauksessa aktiivisimman ikäryhmän tittelin nappasi kuitenkin 45-54-vuotiaat, jotka ovat innostuneet verkko-ostoksien tekemisestä kesää kohti yhä enenevissä määrin. Merkittävin verkkoshoppailijoiden kasvu on taas nähty 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka edustajista verkko-ostoksia viimeisen kuukauden aikana oli tehnyt kesäkuun alussa 16 prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin maaliskuussa. Myös yli 65-vuotiaiden aktiivisuus kasvoi tarkastelujaksolla huomattavasti, sillä maaliskuussa heistä vain 35 prosenttia oli tehnyt ostoksia verkossa viimeisen kuukauden aikana, kun taas kesäkuussa lukema oli kohonnut jo 47 prosenttiin.

Asuinpaikalla ei ole ollut kovinkaan merkittävästi vaikutusta verkko-ostosten tehneiden prosenttiosuuteen, sillä lukema on pysynyt koko kevään ajan vähintään 50 prosentissa asuinpaikasta riippumatta. Verkkokaupassa ostoksia tehneiden osuus on kasvanut tasaisesti eri asuinpaikoilla asuvien keskuudessa keskiarvollisen prosenttiosuuden kasvun rinnalla. Pääkaupunkiseudulla asuvien prosenttiosuus verkko-ostoksia viimeisen kuukauden aikana tehneistä saavutti asuinpaikkojen vertailussa huipun kesäkuun kyselyssä 65 prosentillaan.

Miehet käyttävät verkko-ostoksiin entistä enemmän rahaa

Verkko-ostoksiin kulutettu rahamäärä on kehittynyt koronakevään aikana. Kun maaliskuussa keskimääräinen käytetty rahamäärä kuukaudessa oli 266 euroa, laski se huhtikuussa 228 euroon. Kuitenkin alkukesä vauhditti jälleen keskiarvoista ostoksiin käytettyä rahasummaa, joka nousi kesäkuun kyselyn mukaan 264 euroon. Vaikka kuukausittainen rahamäärä ei ole kasvanut kevään aikana, on hyvä huomioida, että verkkokauppaostoksia tekee yhä useampi, mikä vaikuttaa osaltaan siihen, että verkko-ostosten yhteenlaskettu rahamääräinen arvo on siten aikaisempaa korkeampi. Käytetyn rahan pieneneminen voi myös viitata siihen, että verkko-ostaminen on arkipäiväistynyt ja verkosta ostetaan nyt yhä enemmän arkisia tuotteita.

Huhtikuussa kaupan liikevaihto ja myynnin määrä laskivat selkeästi, mikä heijastuu luonnollisesti myös verkko-ostamiseen. Siten onkin ymmärrettävää, että verkkokauppaostoksiin käytetty keskimääräinen rahamäärä kuukaudessa laski maaliskuuhun verrattuna. Kun lomautettuja oli vielä toukokuussa 629 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, vaikuttaa myös monen kuluttajan heikentynyt taloudellinen tilanne uusien hankintojen tekemiseen. Verkkokauppaostoksiin käytetyn rahamäärän kasvu kesäkuun alussa huhtikuun notkahduksen jälkeen antaa kuitenkin positiivisia viiteitä siitä, että suomalaiset ovat aktivoituneet tilaamaan verkkokaupoista keskimääräisesti suuremmalla summalla sen lisäksi, että yhä suurempi osa tekee ostoksia verkossa.

Huomattavimmat rahamäärälliset muutokset on nähty kevään aikana miesshoppailijoiden keskuudessa. Vaikka miesten käyttämä keskimääräinen rahamäärä laski huhtikuussa reilusti, kasvoi se lopulta kesäkuussa 49 prosentilla 361 euroon. Koko tarkastelujaksolla käytetty rahamäärä kasvoikin lopulta 13 prosenttia. Naisten keskimääräisen kuukausiostoksen käyttämä rahamäärä on taas päinvastoin laskenut pitkin kevään – pudotusta tuli lopulta lähes 18 prosenttia tarkastelujakson aikana.

Verkko-ostoksiin viimeisen kuukauden aikana käytetty rahamäärä on vaihdellut huomattavasti ikäryhmittäin mittauksesta toiseen. Maaliskuussa 45-54-vuotiaat kuluttivat keskimääräisesti eniten rahaa verkko-ostoksiinsa, huhtikuussa taas 35-44-vuotiaat ja viimeisimmän kyselyn mukaan yli 65-vuotiaat. Vaikka verkkokauppaostosten tekeminen 18-24-vuotiaiden keskuudessa kasvoi tarkasteluajanjaksolla ikäryhmistä eniten, väheni käytetty rahamäärä myös muita ikäryhmiä rajummin – laskua tuli lopulta lähes 65 prosenttia. Korona onkin koetellut nuorten toimeentuloa huomattavasti, mikä voi olla taustalla myös keskimääräisen kuukausiostoksen arvon laskussa. Suurin kasvu rahankäytössä on ollut taas havaittavissa yli 65-vuotiaiden keskuudessa – kulutettu rahasumma kasvoi nimittäin maaliskuusta kesäkuuhun 56 prosentilla. Yhä suurempi osa yli 65-vuotiaista on siis kevään aikana intoutunut tekemään verkko-ostoksia ja kasvattanut sen lisäksi vielä ostoskorinsa arvoakin.

Asuinpaikkavertailussa erot käytetyn rahamäärän osalta tasoittuivat kesää kohti. Kun ensimmäisen kyselyn mukaan reilusti eniten rahaa käytettiin alle 5 000 asukkaan kaupungeissa tai kunnissa, oli huhtikuussa uomattavasti suurimman keskimääräisen summan verkko-ostoksiinsa käyttänyt pääkaupunkiseutulaiset. Kesäkuun alun kyselyn mukaan rahaa käytettiin aiempaa tasaisemmin asuinpaikasta riippumatta.

Verkkokauppaan tehoa maksupalvelulla

Kyselytutkimuksemme tuloksista voi havaita, että ostosten tekeminen verkkokaupoissa kasvattanut suosiotaan läpi Suomen, ikäryhmästä tai sukupuolesta riippumatta. Tarjoamalla asiakkaillesi monipuolisen maksupalvelun ja vaivattoman ostokokemuksen voit tehostaa verkkokauppasi toimintaa entisestään. Tilastojemme mukaan ostoskori kasvaa noin kolminkertaisesti, jos verkkokaupan maksuvalikoimiin on lisätty erämaksu. Maksunvälittäjänä tarjoamme käyttöösi ensiluokkaiset maksuratkaisut ja rahoitusyhtiönä lisäämme kokonaisuuteen rahoituksen, jonka puitteissa voit tarjota asiakkaillesi kulutonta ja korotonta maksuaikaa laskulla, sekä mahdollisuuden jakaa maksut sopiviin eriin erämaksulla. Tutustu maksutapavalikoimaamme ja kasvata verkkokauppasi myyntiä valitsemalla asiakkaillesi sopivimmat maksutavat.

IRO Research toteutti tutkimuksen 16.-23.3, 21.-29.4 ja 2.-10.6 valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Vastauksia se sai kuhunkin kyselyyn 1 000 kappaletta. Tutkimuksen virhemarginaali on +-3,2 %-yksikköä. Mikäli toivot lisätietoja tutkimuksen tuloksista, olethan yhteydessä myyntitiimiimme.

Benny Öhman. Benny Öhman