Miten korkokatto ja suoramarkkinointikielto vaikuttavat kaupan alaan?

Liiketoimintajohtaja, Maksuratkaisut
Benny Öhman

Publicerad torstai 02 heinäkuuta 2020 11.00Maksu

Kuluttajansuojalain väliaikainen lakimuutos jätti muun muassa verkkokauppojen ja myymälöiden erämaksuvaihtoehdot sekä luottokorttiluotot uuden korkokaton ulkopuolelle. Tilapäinen lakimuutos kieltää kuitenkin kuluttajaluottojen ja luotonvälittäjien tarjoamien palveluiden suoramarkkinoinnin, mikä vaikuttaa suoraan myös kaupan alan markkinointimahdollisuuksiin. Miten korkokatto vaikuttaa kaupan alaan ja mitä kauppiaan tulisi ottaa huomioon lakimuutoksen myötä?

Miten kuluttajaluottoja koskeva korkokatto näyttäytyy kaupan alalla?

Hallitus päätti tehdä väliaikaisia muutoksia kuluttajasuojalakiin, minkä myötä kulutusluottojen ja vakuudettomien luottojen korkoa säädellään 1.7.2020 alkaen aina vuoden loppuun asti. Korkokatto rajaa tiettyjen kuluttajaluottojen enimmäiskoron kymmeneen prosenttiin, mikä tarkoittaa jopa puolet alempaa enimmäiskorkoa aiempaan 20 prosentin korkokattoon verrattuna. Tilapäisellä korkokatolla pyritään varmistamaan luotolle maltillinen korko, jolla voidaan osaltaan estää yksityishenkilöiden mahdolliset velkaongelmat koronaviruspandemian aiheuttamien poikkeusolojen aikana.

Kuluttajasuojalain muutosten myötä voimaan astunut korkokatto ei koske hyödykesidonnaisia luottoja, kuten luottokorttiluottoja, autoluottoja, osamaksusopimuksia tai verkkokaupan ja myymälämyynnin erämaksusopimuksia, eikä asunto-omistukseen liittyviä lainoja. Siten kaupan alalla pystytään edelleen hyödyntämään esimerkiksi erämaksua ja eri luottovaihtoehtoja entiseen tapaan kaupan vauhdittajana ja mahdollistajana.

Hallituksen esityksessä perusteluna hyödykesidonnaisten luottojen jättämiseen korkokaton ulkopuolelle esiteltiinkin huoli siitä, että esimerkiksi verkkokaupan erämaksumahdollisuus voi olla välttämätön keino tärkeitä hankintoja tehdessä vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Lisäksi pienten ja lyhytaikaisten luottojen tarjonta voi korkokaton myötä olennaisesti vähentyä. Esityksen mukaan maksaminen erissä voi täten näyttäytyä erityisesti heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville asiakkaille korvaamattomana keinona jaksottaa välttämättömiä kotitalouden hankintoja.

Onkin perusteltua olettaa, että luotonsaanti vaikeutunee kiristyvien lainan myöntöehtojen myötä, kun kuluttajat voivat saada korkokaton myötä kulutusluottoa entistä alhaisemmalla korolla. Maksuaikaa mahdollistavien maksutapojen tarve siten kasvanee, ja erämaksun ja laskun tarjoaminen maksuvaihtoehtoina tulee täten olemaan entistäkin tärkeämpää, kun kulutusluottoa ei myönnetä entiseen tapaan kotitalouden välttämättömiin hankintoihin.

Erämaksun ja laskun lisääminen myymälän tai verkkokaupan maksutapavalikoimaan tarjoaakin asiakkaille kulutusluotoille vaihtoehtoisen mahdollisuuden maksaa tuotteet erämaksulla itselle sopivissa erissä tai laskulla tarjotun maksuajan päätteeksi. Kauppiaana voit tarjota laskun avulla kulutonta ja korotonta maksuaikaa, joka voi olla asiakkaillesi erityisen keskeisessä asemassa ostopäätöstä tehdessä korkokaton aikana.

Suoramarkkinointikiellon vaikutukset kaupan alaan

Väliaikainen lakimuutos rajoittaa korkokaton lisäksi kuluttajansuojalain soveltamisalaan kuuluvien kuluttajaluottojen suoramarkkinointia sääntelyn aikana - muu markkinointi voi jatkua rajoituksetta. Suoramarkkinoinnilla viitataan tässä tapauksessa tiettyyn kuluttajaan tai kotitalouteen kohdennettuun markkinointiin, joka on toteutettu joko postitse, puhelimitse tai sähköisesti. Kielto koskee niin luotonantajia, luotonmyöntäjiä kuin muitakin tahoja.

Vaikka hyödykesidonnaiset luotot jäivät korkokaton ulkopuolelle, koskee suoramarkkinointikielto myös näitä luottoja. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin tilanteet, joissa kuluttajalle mainostetaan mahdollisuutta maksaa tuote luotolla ostoprosessin yhteydessä. Poikkeus suoramarkkinointikiellossa mahdollistaa siten kohdistetun markkinoinnin kuluttajille esimerkiksi puhelimen tai sohvan oston yhteydessä.  

Kun väliaikainen lakimuutos rajoittaa oleellisesti esimerkiksi erämaksun suoramarkkinointia, on eri maksuvaihtoehtoja tarpeellista tuoda asiakkaiden tietoon ostoprosessin yhteydessä ja muun markkinoinnin keinoin. Koska kiellettynä suoramarkkinointina ei pidetä luottomahdollisuuden mainostamista kulutushyödykkeen oston yhteydessä, on erityisen tärkeää kertoa asiakkaille erämaksusta ja muista hyödykesidonnaisista luotoista myymälän tai verkkokaupan kassalla oston yhteydessä.

Hyödykesidonnaisten luottojen suoramarkkinointikiellon rajatessa mainontaa, ja korkokaton vaikuttaessa kuluttajien luotonsaantimahdollisuuksiin, korostuu laskun asema helppona ja turvallisena maksutapana sekä kaupan vauhdittajana. Koska kyseessä ei ole luotto vaan tapa tarjota asiakkaille joustavasti maksuaikaa, voi laskua hyödyntää myös suoramarkkinoinnissa aina tarpeen mukaan. Lasku näyttäytyy siten erinomaisena maksuvaihtoehtona asiakkaillesi ja mahdollistaa myös sinulle kauppiaana tavan suoramarkkinoida korkokaton aikana.

Korkokatto ja suoramarkkinointikielto kaupan alalla

  • Väliaikainen 10 prosentin korkokatto on voimassa kulutusluotoille 1.7.-31.12.2020
  • Korkokatto ei koske hyödykesidonnaisia luottoja, kuten erä- tai osamaksua
  • Suoramarkkinointikielto koskee kuitenkin myös hyödykesidonnaisia luottoja
  • Suoramarkkinointikiellon poikkeuksena on luotosta kertominen oston yhteydessä
  • Laskua voi hyödyntää suoramarkkinoinnissa tavalliseen tapaan

Tutustu laskuun

 

Liiketoimintajohtaja, Maksuratkaisut
Benny Öhman

Miten korona on vaikuttanut ostokäyttäytymiseen?

Koko maailmaa mullistanut koronaviruspandemia on myös luonnollisesti muuttanut ostokäyttäytymistämme kevään aikana. Kun kivijalkakaupoissa käyminen, ostoskeskuksissa shoppaileminen ja jopa ruokaostosten tekeminen fyysisissä myymälöissä jäi koronan jalkoihin, on verkko-ostaminen saanut entistä enemmän huomiota. Mutta miten korona on vaikuttanut ostokäyttäytymiseemme verkossa?

Uusi verkkolaskulaki 2020 – mitä se tarkoittaa yrityksille?

EU:n verkkolaskudirektiiviin perustuva verkkolaskulaki astuu voimaan Suomessa 1.4.2020. EU-direktiivi tuo kaikkiin EU-maihin saman laskutusstandardin, jonka tarkoituksena on saada aikaan merkittäviä säästöjä mm. tehokkaamman taloushallinnon myötä. Laki koskee yritysten välistä verkkolaskutusta, eli sähköistä laskutusta, jossa lasku siirtyy lähettäjältä vastaanottajalle konekielisessä muodossa. Mikä muuttuu uuden lain myötä? Entä miksi verkkolaskutus on hyvä asia yrityksille?

GDPR ja verkkokauppa

GDPR eli General Data Protection Regulation- asetus tuli sovellettavaksi toukokuussa 2018 kaikissa EU- maissa. Asetuksen tarkoituksena on parantaa EU:n kansalaisten yksityisyydensuojaa ja yhdenmukaistaa tietosuojakäytäntöä unionissa. GDPR koskee kaikkia niitä tahoja, esim. yrityksiä, julkishallinnon organisaatioita ja yhdistyksiä, jotka jossain muodossa käsittelevät henkilötietoja.