Sähköinen perintä - edut ja vaikutus perintälakiin

Perintäalan toimijoiden tapaan me Svealla olemme siirtyneet käyttämään yhä enemmän sähköisiä palveluita ja kanavia, sillä se palvelee paremmin kaikkia perinnän osapuolia. Tähänastiset kokemuksemme näyttävät, että tämä on tehostanut perintää ja isossa kuvassa vähentänyt myös velallisasiakkaiden perintäkuluja, sillä sähköisten kanavien hyödyntäminen on nopeuttanut perinnän toteutumista ja siten vähentänyt perintätoimenpiteitä.

Sähköisen kirjeen edut velallisasiakkaalle

Erään seikan osalta kuljemme perintäalalla kuitenkin hieman jälkijunassa: kirjepostin lähettäminen on vielä lainsäädännöllinen pakko – tai vähintään lainkohta maksuvaatimusten toimittamisesta sähköisesti, on epäselvä.

Tiedon maksamattomista veloista tulee kulkea nopeasti vastaanottavalle osapuolelle, jotta reagointiaikaa jää riittävästi ennen maksuvaatimuksen eräpäivää. Riittävä aika vastaanottaa ja tutustua maksuvaatimukseen, sekä selvittää mahdolliset epäselvyydet perintätoimiston ja toimeksiantajan kanssa, ovat velallisasiakkaan tärkeintä kuluttajansuojaa. Ja vaikkei maksuvaatimus olisi miltään osin epäselvä, tarjoaa riittävä reagointiaika ennen vaatimuksen erääntymistä mahdollisuuden järjestää omaa taloutta tai neuvotella perintätoimiston kanssa lisäaikaa maksun suorittamiselle – esimerkiksi eräpäivää siirtämällä tai tekemällä saatavasta maksusuunnitelman.

Perintälaki – kohti uutta?

Perinnästä ja erityisesti perintäkuluista on käyty vilkasta keskustelua aika ajoin, ja laki saatavien perinnästä on ollut jatkuvasti uudistuspaineen alla. Blogin kirjoitushetkellä on voimassa myös koronaepidemian johdosta säädetty väliaikainen perintälaki, joka osin perustellustikin alensi perintäkuluja, jotta erityisesti yritysten selviäminen kriisin yli olisi helpompaa.

Myös laajempi ja pysyvä perintälain uudistus on odotettavissa ja tämänkin näemme hyvänä asiana: on korkea aika tarkentaa ja täsmentää niitä osia jo vuonna 1999 säädetystä laista, jotka perustuvat kuvaputkitelevisioiden ja Kotikadun aikakauteen. Tällä hetkellä keskustelu painottuu paljolti perintäkuluihin, mutta odotamme toiveikkaina, että myös muut teemat nousisivat agendalle ja perintälain uudistaminen nähtäisiin mahdollisuutena alan kokonaisvaltaiselle siirtymiselle 2020-luvulle.

Sikäli kun uudistettu lainsäädäntö mahdollistaisi myös alan, prosessien ja toimintamallien tehokkaamman sekä joustavamman kehittämisen, esimerkiksi viranomaisten vanavedessä kirjepostin siirtämisen sähköiseen muotoon, tulisi perinnästä toimivampaa ja entistä reilumpaa myös velallisasiakkaille. Tämä tehostaisi erityisesti perinnän alkuvaihetta, niin kutsuttua vapaaehtoista perintää, mikä näkyisi   perintätoimenpiteinä ja siten alentuneina kokonaiskuluina velallisasiakasta kohden, sekä perinnän todennäköisempänä onnistumisena ja siten harvempina maksuhäiriömerkintöinä.

Luonnollisesti tilanteesta hyötyisi velallisasiakkaan ja yhteiskunnan lisäksi toimeksiantaja – ja ehdottomasti myös perintätoimistot, joiden tavoitetila on nimenomaan kotiuttaa saatava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.