Perintälain muutos pähkinänkuoressa

Liiketoimintajohtaja
Ossi Lahti

Publicerad tiistai 19 huhtikuuta 2022 09.00Perintä

Koronapandemian aiheuttamien talousvaikeuksien helpottamiseksi säädetty väliaikainen perintälaki päättyy 30.4.2022 ja sen korvaa uusi, pysyvä lakimuutos. Uuden perintälain tavoitteena on säännöstellä yrityssaatavien perintäprosessia sekä tasa-arvoistaa velallisten kohtelua. Uudessa perintälaissa on määritelty yritysperintätoimien enimmäismäärät ja velallisen kokonaiskuluvastuu. Lisäksi uusi laki mahdollistaa perintäkirjeiden toimittamisen sähköisesti. Perintälain muutos astuu näillä näkymin voimaan 1.5.2022.

Lisäys 5.5.2022: Lakimuutos astui suunnitellusti voimaan 1.5.2022 ja tässä blogikirjoituksessa mainitut muutokset hyväksyttiin uuteen lakiin hallituksen esityksen mukaisesti.

Yritysperinnän kulut perustuvat jatkossa lakiin

Väliaikaisen perintälain tavoin uusi perintälaki rajoittaa yritysten perintään liittyvien kulujen enimmäismäärää, mikä yhtenäistää yritysten ja kuluttajien kohtelua velallisina. Tähän saakka perintäkulujen määrää on linjattu Aluehallintoviraston toimesta, joten uusi laki asettaa selkeät säännöt kaikille yritysperintäprosessin osapuolille. Lakimuutos koskee muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluja, joten yritysten lisäksi sääntelyn piiriin kuuluvat yhdistykset, asunto-osakeyhtiöt ja säätiöt.

Perintäkulujen lisäksi laki tulee rajoittamaan maksullisten perintätoimenpiteiden määrää. Uudessa perintälaissa määritellään lisäksi 10 päivän aikaraja yrityssaatavien perintätoimenpiteiden välille. Maksuvaatimuksen voi siten lähettää aikaisintaan 10 päivän päästä maksumuistutuksesta.

Tratan käyttöön muutoksia

Tratan, eli julkisuusuhkaisen maksuvaatimuksen, käyttöön on luvassa muutoksia uuden lain myötä. Trattaa voi käyttää aikaisintaan 10 päivän päästä maksumuistutuksesta, kun aiemmin aikaraja on ollut 7 päivää. Tratan protestointiaika, eli aika, jolloin tratta voidaan julkaista tai ilmoittaa merkittäväksi luottotietorekisteriin, pitenisi 14 päivään – tähän saakka protestointiaika on ollut 10 päivää, väliaikaisessa perintälaissa puolestaan 21 päivää.

Lakimuutos mahdollistaa tratan toimittamisen myös muilla tavoin kuin kirjallisesti. Esimerkiksi sähköinen toimitus on mahdollista, mikäli velallinen on antanut siihen suostumuksensa.

Perintäkirje voidaan jatkossa toimittaa sähköisesti

Lakimuutoksen astuttua voimaan perintäkirjeet voidaan toimittaa sähköisesti kirjepostin sijaan, mikä sujuvoittaa ja nopeuttaa viestintää velallisen suuntaan. Perintäkirjeen sähköinen toimitustapa koskee sekä yritys- että kuluttajasaatavien perintää.

Sähköinen perintäkirje edellyttää velallisen erillistä suostumusta, joka olisi kerrallaan voimassa korkeintaan 12 kuukautta. Suostumuksen voi antaa joko perintätoimistolle tai alkuperäiselle velkojalle. Sähköinen perintä perustuu vapaaehtoisuuteen, ja velallisella on oikeus peruuttaa antamansa suostumus milloin tahansa.

Sähköisiä toimituskanavia hyödyntämällä kirjeet löytäisivät nopeasti ja varmasti perille esimerkiksi velallisen Omapostiin. Tältä osin lakimuutos tulee parantamaan perintään liittyvien kirjeiden toimitusvarmuutta sekä -nopeutta.

Uusi perintälaki parantaa yritysten oikeudellista asemaa

Voimaan astuva perintälaki vastaa sisällöltään pitkälti 1.1.–30.6.2021 sekä 1.7.2021–30.4.2022 voimassa olleita ja olevia, väliaikaisia perintälakeja. Pysyvää perintälain muutosta on odotettu, ja uusi laki tulee yhtenäistämään yritys- ja kuluttajavelallisten kohtelua sekä parantamaan yritysvelallisten oikeudellista asemaa.

Perintälain keskeiset muutokset tiivistettynä:

  • Yrityssaatavien perintätoimien kuluille asetetaan enimmäisrajat.
  • Maksullisten perintätoimenpiteiden määrää rajoitetaan.
  • Perintätoimenpiteiden välille säädetään 10 päivän vähimmäisaika.
  • Tratta voidaan käyttää aikaisintaan 10 päivän päästä  maksumuistutuksesta, ja tratan protestointiaika pitenee 14 päivään.
  • Perintäkirje voidaan velallisen suostumuksesta toimittaa sähköisesti kirjepostin sijaan.

Perintäpalvelumme sisältää kaikki perinnän vaiheet maksumuistutuksesta vapaaehtoiseen perintään, oikeudelliseen perintään ja jälkiperintään. Kauttamme hoituu sekä yritys- että kuluttajasaatavien perintä, ja palvelu voidaan rakentaa yrityksenne tarpeita vastaamaan. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

Ota yhteyttä myyntiin

 

Liiketoimintajohtaja
Ossi Lahti

Voisit olla kiinnostunut myös näistä

Sähköinen perintä - edut ja vaikutus perintälakiin

Kirjeposti on vähenemässä entisestään, kun viranomaisetkin verottajasta alkaen toimittavat suuren osan aiemmasta kirjepostistaan sähköisesti. Kehitys on vääjäämätön ja syyt muutokseen ovat ilmeisiä: sähköinen yhteydenpito ja asiointi on kätevämpää, nopeampaa ja luotettavampaa – lisäksi se on kustannustehokasta kaikille osapuolille. Perintäalalla tällaisten tekijöiden merkitys on vähintään yhtä suuri kuin muilla aloilla ja viranomaistoiminnassa, ellei mahdollisesti jopa merkittävämpi, sillä onnistuneen perinnän, mutta myös toimeksiantajan kuin velallisasiakkaankin kannalta, nopeus ja viestinnän vaivattomuus ovat avainasemassa toimivan ja reilun perinnän toteuttamisessa.

Yritysperintää koskevat perintälain muutokset

Nopeasti uudelleen pahentunut koronavirustilanne vaikuttaa myös Suomessa yritystoimintaan sekä yritysten maksukykyyn taloustilanteen varovaisesta elpymisestä huolimatta. Tilanteen helpottamiseksi eduskunta on hyväksynyt hallituksen esittämät perintälain väliaikaiset muutokset, joiden tarkoituksena on parantaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten asemaa. Väliaikaisella lainsäädännöllä halutaan varmistaa, että yrityssaatavien perintäkulut laskevat nykyistä alemmalle tasolle, ja ettei yritysperinnässä käytössä olevalla tratta-perinnällä vaikuteta kielteisesti elinkeinoharjoittajiin rinnastettavissa olevien yritysten maksukykyyn.  Lakimuutos tiukentaa yritysperinnän sääntelyä vaikuttamalla yritysvelallisen perintäkulujen määrään sekä kokonaiskuluvastuuseen. Väliaikainen muutos astuu voimaan 1.1.2021 ja sen on tarkoitus olla voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti.

Yrityksen rahoitus poikkeustilanteessa

Koronavirus on vaikuttanut yritysten toimintaan enemmän kuin mikään muu kriisi sitten maailmansotien. Poikkeustilanteeseen sopeutuminen on vaatinut monilta paljon, ja vaikka useat yritykset ovat muuttaneet toimintaansa pärjätäkseen vallitsevassa tilanteessa mahdollisimman hyvin, ei sopeutustoimia voi välttämättä jatkaa loputtomiin. Oli yrityksellä haasteenaan sitten tasata vähentyneistä asiakasmääristä johtuvaa kassavajetta, tehdä äkillisiä hankintoja tai rahoittaa päivittäisiä juoksevia kuluja voi lisärahoitus, kuten yrityslaina, tuoda tarvittavaa helpotusta talouden hallintaan poikkeustilanteissa.