Finland
Kirjaudu

Yritysperintä tutuksi – vastaukset 8 yleisimpään kysymykseen

Operations Manager
Susanna Havanka

Julkaistu maanantai, 16 marraskuuta 2026 09.00Perintä

Maksuviiveet ja perintään liittyvät kysymykset ovat tuttuja monelle yritykselle. Lue alta vastauksemme kahdeksaan yleisimpään yritysperintää koskevaan kysymykseen.

Vaikka suurin osa laskuista maksetaan ajallaan, lähes jokainen yritys kohtaa joskus tilanteen, jossa maksu viivästyy. Tällöin on tärkeää ymmärtää, miten perintäprosessi käytännössä etenee, mitä oikeuksia velkojalla on ja miten mahdollisiin ongelmatilanteisiin kannattaa reagoida.

1. Mistä perintäkulut muodostuvat?

Perintäkulut ovat maksun viivästymisestä aiheutuvia kustannuksia, joista velallinen vastaa perintälain mukaisesti. Kuluja voi syntyä esimerkiksi maksumuistutusten, maksuvaatimusten, maksusuunnitelmien ja muiden perintätoimenpiteiden käsittelystä.

Yrityssaatavien perintäkulujen määräytymistä säätelee perintälaki, jossa määritellään myös kulujen enimmäismäärät. Lain tarkoituksena on varmistaa, että perintä toteutetaan tehokkaasti mutta kohtuullisesti.

2. Mitä tehdä, jos yritys saa perintäkirjeen?  

Perintäkirjeen saaminen ei välttämättä tarkoita vakavaa tilannetta. Useimmiten kyse on maksumuistutuksesta, ja asian voi vielä hoitaa vapaaehtoisesti.

Jos yritys saa maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen, kirjeeseen kannattaa tutustua huolellisesti ja reagoida mahdollisimman nopeasti. Jos lasku on jo maksettu tai siinä epäillään olevan virhe, on asia syytä selvittää viipymättä. Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa maksun tiedot ja varmistaa, että maksu on kohdistunut oikealle laskulle.

Jos laskun maksaminen ei onnistu eräpäivään mennessä, on hyvä ottaa yhteyttä velkojaan tai perintää hoitavaan tahoon. Usein on mahdollista sopia maksujärjestelystä tai maksusuunnitelmasta, jonka avulla velka saadaan hoidettua hallitusti.

3. Mikä on tratta?  

Tratta on yritysperinnässä käytettävä julkisuusuhkainen maksuvaatimus. Sitä voidaan käyttää yritysvelallisen perinnässä, jos aiemmat vapaaehtoiset perintätoimet eivät ole tuottaneet tulosta.

Trattakirjeessä ilmoitetaan määräpäivä, johon mennessä velka tulee hoitaa. Jos saatavaa ei makseta eikä kirjeeseen reagoida, tratta voidaan protestoida. Tämä voi vaikuttaa yrityksen luottotietoihin ja liiketoiminnan edellytyksiin.

Siksi trattakirjeeseen on tärkeää suhtautua vakavasti ja toimia ennen määräajan päättymistä.

4. Milloin yritykselle voi syntyä maksuhäiriömerkintä?

Maksuhäiriömerkintä ei synny ensimmäisestä maksumuistutuksesta tai yksittäisestä perintäkirjeestä, vaan vasta tietyissä laissa määritellyissä tilanteissa.

Yritykselle maksuhäiriömerkintä voi aiheutua esimerkiksi protestoidusta tratasta, käräjäoikeuden antamasta maksutuomiosta tai ulosottomenettelystä. Ennen näitä toimenpiteitä yrityksellä on yleensä ollut useita mahdollisuuksia hoitaa asia vapaaehtoisesti.

Maksuhäiriömerkintä voi vaikuttaa esimerkiksi rahoituksen saatavuuteen, yhteistyökumppaneiden luottamukseen ja tavarantoimittajien maksuehtoihin.

5. Miten riitaisia saatavia käsitellään?  

Jos velallinen kiistää laskun perusteet tai maksuvelvollisuutensa, saatava voi muuttua riitaiseksi.

Hyvän perintätavan mukaan velallisen esittämä riitautus tulee selvittää asianmukaisesti. Jos saatava on perustellusti riitautettu, vapaaehtoista perintää ei voida jatkaa riitaisen osuuden osalta ennen asian selvittämistä. Jos riita koskee vain osaa laskusta, riidattoman osuuden perintää voidaan jatkaa normaalisti.

Usein paras ratkaisu löytyy osapuolten välisistä neuvotteluista. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asia voidaan tarvittaessa ratkaista oikeusteitse.

6. Milloin saatava siirtyy oikeudelliseen perintään?  

Oikeudellinen perintä tulee yleensä ajankohtaiseksi, kun vapaaehtoisen perinnän keinot on käytetty, mutta saatava on edelleen maksamatta.

Päätöstä tehtäessä arvioidaan muun muassa saatavan määrää, velallisen maksukykyä ja mahdollisia kuluriskejä. Myös pienempiä saatavia voidaan periä oikeudellisesti, mutta tilannetta arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Kaikkien osapuolten kannalta paras ratkaisu on kuitenkin yleensä se, että asia saadaan hoidettua vapaaehtoisen perinnän aikana ilman oikeudenkäyntiä.

7. Milloin velka vanhenee?  

Velan vanhentumisesta säädetään erillisessä vanhentumislaissa. Yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta, mutta tietyissä tilanteissa voidaan soveltaa myös pidempiä vanhentumisaikoja.

Vanhentuminen ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, sillä vanhentumisaika voidaan katkaista esimerkiksi maksumuistutuksella, maksujärjestelyllä tai oikeudellisilla toimilla. Tällöin vanhentumisaika alkaa alusta.

8. Milloin viivästyskorkoa voidaan periä?  

Velkojalla on yleensä oikeus periä viivästyskorkoa eräpäivän jälkeen, jos maksua ei ole suoritettu ajallaan. Viivästyskoron määräytyminen perustuu korkolakiin ja mahdollisiin osapuolten välisiin sopimuksiin.

Viivästyskoron laskennassa huomioidaan kulloinkin voimassa oleva viitekorko sekä lain mukaiset korkoperusteet. Ammattimaisesti hoidettu perintä auttaa varmistamaan, että viivästyskorot ja muut saatavaan liittyvät kulut käsitellään oikein ja voimassa olevan sääntelyn mukaisesti.

Hyvä perintätapa huomioi molemmat osapuolet

Perinnän tavoitteena on löytää ratkaisu maksamattomiin laskuihin tavalla, joka huomioi sekä velkojan että velallisen tilanteen. Hyvän perintätavan noudattaminen auttaa hoitamaan tilanteet sujuvasti ja säilyttämään hyvät asiakassuhteet.

Me Svealla huolehdimme perinnän kaikista vaiheista maksumuistutuksista vapaaehtoiseen ja oikeudelliseen perintään sekä jälkiperintään asti. Tavoitteenamme on löytää jokaiseen tilanteeseen ratkaisu, joka tukee sekä velkojan että velallisen mahdollisuuksia hoitaa asia eteenpäin. 

 

Haluatko kuulla lisää yritysperinnästä? Tutustu perintäpalveluihimme ja ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

 

Operations Manager
Susanna Havanka